Skip to Main Content

Etelä Suomen Judo r.y.

Etelä-Suomen judo ry perustettiin 3.11.2013 ja sen tehtävänä on edistää alueellista judotoimintaa eteläisessä Suomessa. Perustamiskokouksessa yhdistyksen perustajajäseniksi liittyi 13 judoseuraa.

Jäseniksi ovat tervetulleita liittymään kaikki Suomessa toimivat judoseurat. Liittyminen tapahtuu siten, että vapaamuotoinen hakemus läheteään puheenjohtajalle maapostilla. Allekirjoittajana tulee olla nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Hakemus käsitellään saapumisen jälkeen seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Etelä Suomen Judo r.y.

Säännöt

Etelä-Suomen judo r.y.n säännöt (3.11.2013).

1. Nimi ja kotipaikka

 

Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen judo ja sen kotipaikka on Helsinki.

 

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

 

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää aikuisten, nuorten ja lasten judotoimintaa Etelä-Suomen alueella.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys


- järjestää harjoitus- ja valmennustilaisuuksia
- toimeenpanee kilpailuja, näytöksiä, kursseja, koulutustilaisuuksia ja muuta vastaavaa toimintaa
- tiedottaa toiminta-alueensa tapahtumista
- hankkii tarvittavia välineitä
- voi myöntää rahallista tukea judotoiminnan edistämiseen ja kehittämiseen

 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, julkaista painotuotteita sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, rahankeräyksiä ja julkisia huvitilaisuuksia.

 

3. Jäsenet

 

Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva aatteellinen oikeustoimikelpoinen yhdistys, jonka tarkoituksena on judon edistäminen ja jonka säännöt ovat sellaiset, jotka yhdistyksen hallitus voi hyväksyä, ja joka on Suomen Judoliitto ry:n jäsen.

 

Yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä, jotka pyrkivät tukemaan sen toimintaa. Kannattajajäsenenä voi olla joko yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö.

Kannattajajäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puhe- mutta ei äänioikeutta.

 

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

 

Jäsen voi erota yhdistyksestä tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

 

Eroaminen tulee voimaan välittömästi, mutta jäsen ei vapaudu velvoitteistaan yhdistystä kohtaan, jotka ovat syntyneet ennen eroilmoitusta.

 

Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin se on yhdistykseen liittymällä sitoutunut.

 

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

 

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Vuosikokous voi päättää, ettei liittymis- ja/tai jäsenmaksua peritä.

Kannattajajäsenen jäsenmaksu päätetään erikseen.

 

Liittymis- ja jäsenmaksu on suoritettava yhdistykselle sen määräämään eräpäivään mennessä.

Jäsen, joka määräajan jälkeen on kahden viikon ajan laiminlyönyt liittymis- tai jäsenmaksunsa suorittamisen voidaan hallituksen päätöksellä katsoa eronneeksi yhdistyksestä.

 

6. Hallitus

 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa jäsenien keskuudesta valitut puheenjohtaja ja 3–4 muuta varsinaista jäsentä.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä.

 

Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

Hallituksen tehtävänä on:


- hoitaa yhdistyksen asioita yhdistyslain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisesti
- edustaa yhdistystä, hoitaa sen juoksevia asioita ja esiintyä yhdistyksen puolesta kantajana ja vastaajana
- kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistella niissä käsiteltävät asiat ja
- toimeenpanna niissä tehdyt lailliset päätökset
- hoitaa yhdistyksen varoja sekä periä jäsenseuroilta kerättävät maksut
- huolehtia yhdistyksen vuosikertomuksen laatimisesta ja tilinpäätöksen tekemisestä
- laatia ehdotukset yhdistyksen talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi
- päättää jäsentensä hyväksymisestä tai erottamisesta
- pitää jäsenluetteloa
- valita tarpeelliset toimihenkilöt
- suunnitella, toteuttaa, ohjata ja koordinoida alueen toimintaa

 

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kaksi yhdessä.

 

8. Tilikausi ja tilintarkastus

 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta.

Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

 

9. Yhdistyksen kokoukset

 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-kesäkuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolmasosa (1/3) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

 

Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.

 

Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin tasan menneiden äänien osalta äänestetään uudelleen ennen kuin päädytään arvontaan.

 

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:


- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
- valitaan kaksi toiminnantarkastajaa/tilintarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa/varatilintarkastajaa
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

 

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.


10. Yhdistysten kokousten koollekutsuminen

 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta sähköpostitse.


11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

 

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

 

Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

 

Alueparlamentit

Alueparlamentin tarkoitus

1. Tuoda Etelä-Suomen Judon jäsenseurojen näkemys toiminnan järjestämisestä hallituksen tietoon 
2. Aktivoida seurat kehittämään omaa toimintaansa yhteistyössä muiden alueen seurojen kanssa 
3. Ideoida uusia toimintamalleja alueella 
4. Edesauttaa Judoliiton tavoitetta harrastajamäärien lisäämisessä
 

Yhdistyksen dokumentit

Yhdistyksen dokumentit

Vuosikokouspöytäkirjat, tilinpäätökset, toimintauunnitelmat ja budjetit.

NimiKuvausDocumenttiTallennettu
Alueparlamentti 2024ALUEPARLAMENTTI 2024.pdf (399 kB)Lataa12.7.2025
Tuomareiden hakulomakeETELÄ-SUOMEN JUDO RY - Tuomareiden tukihakemusLataa12.7.2025
Urheilijoiden hakulomakeETELÄ-SUOMEN JUDO RY - Urheilijoiden tukihakemusLataa12.7.2025
Valmentajien hakulomakeETELÄ-SUOMEN JUDO RY - Valmentajien tukihakemusLataa12.7.2025
  • 1 - 4

Hallituksen kokouspöytäkirjat

Hallituksen kokouspöytäkirjat

Kokouksien esityslistat ja julkiset pöytäkirjat ja -otteet.

NimiKuvausDocumenttiTallennettu
Hallituksen pöytäkirja 16.03.2025Aika: 16.3.2025 klo 20.00 alkaen, Paikka: Teams-etäkokousLataa12.7.2025
  • 1 - 1